Vko 2

22.12.16

23.12.16

24.12.16

25.12.16

26.12.16

Kuten saattoi arvata tapahtui päivittäisessä piirtämisessä lipsahdus, eikä kolmena päivänä saanut sitä 20 vaivaista minuuttia, mitä yhden piirroksen tuottamiseen keskimäärin kuluu, omistettua itselle.

Nyt jo huomaan, että silmät tulee usein automaattisesti suurennettua, jos ei ole tarkka. Tietty kaunistelu astuu myös kuvaan melkeinpä toistuvasti.

Imperiumin vastaiskua katsellessa kiinnitin huomiota myös joihinkin samoihin piirteisiin, mitä Mark Hamillilla oli nuorempana. Alaspäin valuvat suupielet, huulten korostuminen vasta lähikuvassa ja oikeastaan jonkunlainen voimakkaiden piirteiden puute muistuttavat omaa pläsiä.

Aika kaukaa haettua silti. Entinen opiskelijatoveri Niko Uusi-Simola tai Maurice Quentin de la Tour ovat oikeutetumpia moiseen vertaukseen.

Vko 1

 Ensimmäisen viikon saalis näyttää seuraavalta:

15.12.16

16.12.16

17.12.16

18.12.16

19.12.16

19.12.16

19.12.16

20.12.16

21.12.16

En enää muista, mikä Sisin perimmäinen tarkoitus oli omassa projektissaan, mutta hänen piirroksensa itsestään olivat muistaakseni "elävää mallia" eli itseään peilistä piirtäen ja jäljestä päätellen ensimmäisellä vedolla valmista tussausta. Huomaan jo roisena päivänä, ettei mulla ole kärsivällisyyttä ilmeillä peilin edessä niin kauaa, että saisin edes niin huonoa jälkeä kuin ensimmäisessä kuvassa. Käytän siis reippaasti valokuvia mallina ja täten tietty dokumentaarisuuden integriteetti lentänee kai ikkunasta ulos. Kaikki kuvat ja ilmeet on siis valikoitu mielivaltaisesti sen pohjalta, mitä huvittaa piirtää, eivätkä kuvat ilmennä mitenkään omaa fyysistä metamorfoosia (koska suuria sellaisiahan varmasti tapahtuukin näin pienessä ajassa ylipäänsä). Kuvat saattavat muutenkin olla eri päivämäärältä kuin itse piirtämishetki, joskaan vielä en ole poikennut kuin pari viikkoa vanhoihin malleihin.

Toisaalta projektille löytyi heti suunta: ilmeiden harjoittelu.